Pohjois-Karjalan SDP:n aluevaltuustoryhmän määrätietoinen työskentely vahvistaa perhehoitoa
Perhehoito on kaikenikäisille tuen tarpeessa oleville hoivamuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden asua tavallisessa kodissa, joko perhekodissa tai omassa kodissa perhehoitajan tuella. Se on inhimillinen, turvallinen ja resurssiviisas vaihtoehto, joka tukee sekä asiakkaiden että heidän omaistensa hyvinvointia, sekä siirtää jopa poistaa raskaampien palveluiden tarvetta.
Perhehoidon vaikuttavuus sekä inhimillisesti että taloudellisesti on omaa luokkaansa. Perhehoidon avulla saadaan myös vapautettua raskaamman hoidon paikkoja niitä oikeasti tarvitseville.
Perhehoidon monimuotoiset vaihtoehdoilla voitaisiin mahdollistaa myös omaishoitotilanteiden tuki ja vapaiden käyttö.
Perhehoidon potentiaali on huomattavasti nykyistä suurempi – ja on selkeästi nähtävissä, että perhehoitoa voidaan kasvattaa huomattavasti, kun perhehoidon epäkohtiin puututaan ja esimerkiksi asiakasohjauksen prosessit saadaan sujumaan johdonmukaisesti ja ennakoitavasti. Uusia perhehoitajia löytyy, kun perusasiat – tuki, toimeentulo, ohjaus ja käytännöt – ovat kunnossa ja luottamus järjestelmään palautuu.
Pohjois-Karjala on ollut aiemmin valtakunnallinen edelläkävijä aikuisten perhehoidossa. Hyvinvointialueuudistus ja palvelurakenteen muutokset ovat kuitenkin heikentäneet kehittämisen jatkuvuutta ja luoneet epävarmuutta perhehoidon asemaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tällä hetkellä maan pisimmät jonot ikääntyneiden palveluihin, ja kotihoidon kuormitus on kasvanut merkittävästi. Hyvinvointialueen tavoitteena on lisätä kevyempiä asumispalveluja, vahvistaa kotiin annettavia palveluja sekä purkaa pitkiä palvelujonoja. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vaikuttavia, inhimillisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Pohjois-Karjalassa on kehitetty jo hyviä uusia toimintatapoja perhehoidon vahvistamiseksi, mutta ne käytänteet ovat resurssipulan vuoksi melko pistemäisiä ja irtonaisia. Alueemme haasteita perhehoidon saralla on tällä hetkellä se, etteivät olemassa olevien perhekotien paikat täyty. Yhtenä syynä tähän on sähköisen järjestelmän puute asiakkaita ohjaavilta työntekijöiltä. Perhehoito on oma erityinen palvelukokonaisuus, johon ei Apt-järjestelmämme taivu, vaan siihen tarvitaan omansa. Tieto asiakkaiden ja asukkaiden ohjautumattomuudesta estää uusia ihmisiä aloittamasta perhehoitajina, toimeentulon ollessa epävarmaa. Kuvattuun tilanteeseen olemmekin saaneet jo muutosta aikaan valtuustoryhmämme aloitteellisen toiminnan kautta ja esimerkiksi sähköinen järjestelmä sisältyy seuraavaan investointisuunnitelmaan.
SDP:n aluevaltuustoryhmä esitti joulukuussa jätetyssä aloitteessaan, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue käynnistää perhehoidon strategian/kehittämisohjelman valmistelun ja toimeenpanon, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa perhehoito osaksi pysyvää ja yhdenvertaista palvelurakennetta kaikilla hyvinvointialueen palvelualueilla, selkeiden tavoitteiden, riittävän budjetoinnin, pysyvien rakenteiden sekä prosessien avulla.
Aloitteessa ehdotettiin, että meidän tulisi Laajentaa ja monipuolistaa perhehoidon käyttöä oikea-aikaisiin palvelutarpeisiin perustuen.Perhehoidolle tulisi luoda yhtenäiset ja toimivat prosessit, tuki ja seuranta, joilla turvataan asiakkaiden ohjautuminen oikea-aikaisesti perhehoitoon niin, ettei siellä ole tyhjiä paikkoja. Tällä voidaan myös arvioida palvelun vaikuttavuutta, asiakas- ja perhehoitajakokemuksia sekä osoittaa perhehoidon tuottamia vaikutuksia. Aloitteeseen annettu vastaus oli myönteinen ja siinä kuvattu tahtotila asian edistämiseksi oli meidän toiveidemme mukainen. Aloite kuitenkin palautettiin valmisteluun konkretian saavuttamiseksi.
Koko Suomessa tarvittaisiin lisätä perhehoitajien määrää ja parantaa heidän edellytyksiään onnistua tehtävässään, vahvistamalla rekrytointia, valmennusta, taloudellista turvaa, tukea sekä asiakasohjauksen rakenteita/keinoja. Perhehoidolle tarvitaan myös omasairaanhoitaja- malli, jonka yhteistyöllä turvataan sekä perhehoitajan että perhehoidon asiakkaan tarpeita sekä tukea. Perhehoidon näkyvyyttä, tunnettuutta ja vetovoimaisuutta tulee lisätä suunnitelmallisen viestinnän, rekrytoinnin, koulutuksen ja yhteistyön avulla. Myös alueen sote- henkilöstölle tarvitaan tietoa perhehoidon mahdollisuuksista.
Toivottavaa olisi, että me Savo-Karjalan piirissä voisimme yhdessä olla viemässä kaikenikäisten perhehoitoa eteenpäin molemmilla hyvinvointialueilla. Etenkin lastensuojelun tilanteet ja ikääntyneiden hoivakriisi haastavat meitä yhteisiin ponnisteluihin hyvän elämän puolesta.
Tavoitteena onkin myös kansallisesti varmistaa, että jokaisella ihmisellä olisi tasavertainen mahdollisuus turvalliseen ja yhteisölliseen hoivaan kodissa mahdollisimman kauan.
28.4.2026
Sanna Kosonen
Aikuisten perhehoidon kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston ja hallituksen jäsen
